Sivut

sunnuntai 29. syyskuuta 2019



PaiLu-kaste 2019 


                 
                  PaiLu-kasteessa kastettiin ykköset lukion opiskelijoiksi, ja  
abit juhlivat samalla TJ100-päivää.  
   
Tapahtuma alkoi vakavasti kuulutuksella, jossa lukiolaiset kutsuttiin kuuntelemaan luentoa ilmastonmuutoksesta. Kuulutus oli kuitenkin huijaus, jolla saatiin kaikki ykköset ja kakkoset Pailu-kastetta varten koolle. Kakkoset pukivat ykköset jätesäkkeihin, sukkahousuihin ja tekivät hienot kasvomaalauksetkin. 





Abit pomottivat ykkösiä liiankin tehokkaasti. Nimittäin vesi-ilmapallot, joita oli varattu yhteen ohjelmanumeroon, kuluivat hetkessä, kun abit päättivät näyttää ykkösille kaapin paikan. Onneksi lopputulos on sama, eli ykköset kastuivat. 



Lopuksi oppilaskunnan hallitus järjesti ykkösille  leikkimielisiä kilpailuja ja perinteisen letkajenkan koulun pihalla.

Sanni Aho ja Silja Lehtinen

Paimion lukion selviytyjät Lemmenjoella



Paimion lukion retkeilyn teemakurssilaiset vaelsivat tänä syksynä viikon Lemmenjoen kansallispuiston henkeäsalpaavissa maisemissa.

Kun me retkeläiset olimme lähdössä Turun rautatieasemalta yöjunalla Rovaniemelle, oli ilmassa jännitystä, sillä tämä oli ensimmäinen vaellusreissumme. Vaikka olimme parhaamme mukaan karsineet mukaan otettavia tarpeita, kaikkien rinkat olivat niin raskaita, että juuri ja juuri jaksoimme nostaa ne selkäämme.

Heräsimme aamulla Rovaniemen päärautatieasemalla. Täältä matkamme jatkui bussilla Inarin Njurkunlahteen, jossa vietimme seuraavan yön mökeissä. Kävimme matkan varrella vielä viimeisen kerran kaupassa ennen vaellusta. Sieltä tarttuivat käteemme ruokatarvikkeet ja kourallinen makeisia illaksi. Päästyämme Njurkunlahteen aloimme jo valmistautua kunnolla seuraavan päivän koitokseen. Huomisesta tulisi rankka päivä.

Seuraavana aamuna suuri koitoksemme alkoi virallisesti. Aloimme vaeltaa kohti ensimmäistä taukopaikkaamme, joka oli noin 17 kilometrin päässä. Ensimmäiset kilometrit olivat tuskaa itse kullekin. Ryhmällämme oli hyvin hatara kokemus vaeltamisesta, lukuun ottamaan opettajaamme Ritva Alasmäkeä, joka on vaelluskonkari. Päästyämme taukopisteelle useiden kilometrien jälkeen saattoi kuulla ilmasta lauseita: ”Mä en kävele enää ikinä” ja ”Haluan kotiin.” Tankattuamme itseemme ensimmäiset erämuonat osa ryhmäläisistämme sai kuitenkin uutta intoa lähteä painamaan päivän viimeiset kilometrit. Osa jatkoi matkaa hammasta purren, koska rinkka tuntui kasalta tiiliskiviä. Lopulta saavutimme päivämme päätepisteen eli Ravadasjärven autiotuvan. Jännitys alkoi olla ohi, ja voimme tyytyväisinä kasata telttoja. Joimme vielä muutaman kupin kuumaa teetä, ja sitten oli aika alkaa torkkua.

Eräjormat tunturilla


Yöllä satoi jonkin verran, joten aamulla kuivattelimme telttoja. Sitten puimme vaelluskengät jalkaan ja vaelsimme tuntureilla. Matkaa kertyi suunnilleen yhtä paljon kuin eilen. Saavuttuamme yläilmoihin opettajamme kertoi meille, että tänään emme menekään autiotuvan läheisyyteen, vaan hän on sopinut meille tapaamisen kullankaivajan kanssa. Lisäksi hän kertoi, että tulemme viettämään seuraavan yömme teltoissa kullankaivaja Mulliksen mailla.

Meillä oli suuri työ löytää etsimämme kullankaivaja, sillä meillä ei ollut tarkkaa tietoa hänen valtauksensa sijainnista, vaan jouduimme suunnistamaan sinne itse. Lopulta löysimme etsimämme miehen. Minä ja muutama ryhmäläisemme olimme ensimmäiset, jotka saivat tavata kullankaivajan. Hän oli kyhännyt itsellensä pari hökkeliä, joissa hän asui, ja hänellä oli pieni valtaus, missä hän kaivoi kultaa käytännössä lapiota ja vaskoolia käyttäen, hyvin perinteisin menetelmin. Kullankaivaja kertoi, että ”Mullikseksi minua kutsutaan. On minulla papinkin antama nimi, muttei sitä oikein kukaan käytä”. Paikalliset kullankaivajat olivat nimenneet hänet Mullikseksi. Tämä johtui siitä, että ennen vanhaan Lemmenjoelle tuli niin paljon samannimisiä kullankaivajia, että heille piti keksiä lempinimet, joten Mulliskin oli sellaisen saanut perinteitä kunnioittaen.

Mullis kertoi valmistuneensa Kotkan lukiosta 19-vuotiaana. Hän ajatteli, että hänestä voisi tulla kirjailija, joten hän päätti lähteä Norjaan keräämään kokemuksia. Norjaan matkustaessaan hän oli pysähtynyt Lemmenjoen seudulle. Lemmenjoella hän olikin kiinnostunut kullankaivuusta ja hän lähti etsimään kullankaivajaa, joka ottaisi hänet ”oppipojakseen”. Hän löysikin itselleen kullankaivajamestarin, joka opetti hänelle kullankaivuun perusteet.

Tästä Mulliksen tie jatkui muun muassa Australiaan sekä Venäjän Siperiaan. Nyt hän kumminkin kaivaa kultaa Lemmenjoen maisemissa. Mullis kuvailee kullankaivuuta enemmän elämäntavaksi kuin ammatiksi. Hänet tavattuaan pystyy hyvin ymmärtämään sen. Mullis jopa opetti meille kädestä pitäen, miten kultaa kaivetaan, ja pääsimme itse kokeilemaan. Koneellinen kullankaivuu on lopetettava Lemmenjoella vuoteen 2020 mennessä. Kaikkien koneiden on määrä poistua kansallispuiston alueelta. Tämä ei kumminkaan estä Mullista toteuttamasta intohimoaan.

Iloiset eräjormat matkalla majataloon

Viimeiset päivät vaelluskoettelemuksestamme vietimme Morgamojan varaustuvalla, jossa meitä palveli myös sauna. Pakko sanoa, että tuntui aika hulppealta päästä pesulle muutaman päivän hikoilun jälkeen. Saunasta pääsi vielä pienelle pulahdukselle tunturipuroon. Muutama yö Morgamojalla nukuttuamme lähdimme tarpomaan 15 kilometrin matkan takaisin Ravadasjärvelle, jossa meitä odottaisi venekuljetus takaisin Njurkunlahteen. Njurkunlahdessa pääsimme majatalon lämpimiin sänkyihin.

Eräretki oli kaikin puolin kokemus. Lemmenjoen kansallispuiston luonto ja maisemat hyvittivät alkumatkan rankan vaelluksen. Tuollaista luonnon kauneutta ei helposti unohda.

Vili Nurmi

Kansainvälinen ilmastolakkopäivä 27.9.2019

Nuorten ilmastolakkoilu

Viime aikoina otsikoihin noussut ilmastonmuutos on saanut nuoret maailmalla lakkoilemaan, niin myös suomalaisnuoret. Yhä useammat nuoret tahtovat päästä vaikuttamaan ja osaksi tulevaisuutensa pelastamista.

Ilmastolakkoilmiön on aloittanut ruotsalainen 16-vuotias ilmastoaktivisti ja koululainen Greta Thundberg. Hän on lakkoilut jo yli vuoden ajan vuoden jokaisena perjantaina. Tämän ilmastolakon tarkoituksena ja sanomana on herättää aikuiset toimimaan. Lakon nimi onkin "Kansainvälinen ilmastolakko 2019 - aikuisten vuoro toimia". Ilmastolakkoon on osallistunut kokonaisia koululuokkia opettajineen, arviolta noin 2 000 - 3 000 ihmistä, ja tämä saattaa olla jopa Suomen historian suurin ilmastolakko.

Koulumme kolmen eri vuosiluokan opiskelijan mietteitä ilmastolakoista perjantaina 27.9.

Lenni Valtatie, abiturientti, opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja
Mitä mieltä olet ilmastonmuutoksesta?
"Minun mielestäni ilmastonmuutos on vakava asia, ja meidän tulisi tehdä jotain sen eteen."
Mikä on mielipiteesi lakkoilemiseen ilmastonmuutoksen pysäyttämisen puolesta?
"Mun mielestä ihan hienoa ja hauskaa, että porukka, varsinkin nuoret, jaksavat lakkoilla sen puolesta. En ole varma, onko Suomen ilmastolakoilla paljoa merkitystä päätöksentekoon, mutta totta kai olisi positiivista, jos niillä olisi. Tähän on vielä pakko sanoa, ettei Suomen ilmastoteoilla ole maailman mittakaavassa niin väliä, sillä monet muut valtiot tuottavat ilmastopäästöjä paljon enemmän. Itse uskon kuitenkin esimerkin voimaan."
Miksi et itse osallistunut tänään ilmastolakkoon?
"Noh, minulla oli juuri tuossa eilen yo-kirjoitukset, ja olen ollut niin paljon poissa koulusta, etten tänäänkin viitsinyt olla."

Lotta Haapanen, toisen vuoden opiskelija
Mitä mieltä olet ilmastonmuutoksesta?
"Olen tietysti todella huolestunut, ja harmittaa sekä pelottaa, miten maapallo pärjää ilmastonmuutoksen takia. Toivotaan, että nuoret ottavat ohjat käsiinsä, jotta saisimme edes vähän ilmastonmuutosta pysäytettyä. Näyttäähän aika pelottavalta tämä tulevaisuus."
Mikä on mielipiteesi lakkoilemiseen ilmastonmuutoksen pysäyttämisen puolesta?
"Minä olen sitä mieltä, että se on ihan hyvä, koska varsinkin tällaisissa isommissa valtioissa kuten Kiina ja Yhdysvallat on valtion toimielimissä sellasia poliitikkoja, jotka eivät näytä ymmärtävän ilmastonmuutoksen vakavuutta. Mun mielestä on hyvä, että nyt kun lakkoillaan, niin päättäjille asetetaan paineita."
Miksi et itse osallistunut tänään ilmastolakkoon?
"Ihan sen takia, että tahdon pysyä opinnoissa ajan tasalla. Olen täällä kuitenkin hengessä mukana!"

Elle Okker, ensimmäisen vuoden opiskelija
Mitä mieltä olet ilmastonmuutoksesta?
"Ilmastonmuutos on erittäin vakava asia, jonka eteen pitäisi tehdä enemmän. Aikuiset eivät tee sen eteen tarpeeksi, joten se jää nuorten niskoille."
Mikä on mielipiteesi lakkoilemiseen ilmastonmuutoksen pysäyttämisen puolesta?
"No, onhan se toisaalta ihan hyvä asia, koska sillä saa näkyvyyttä ja siinä heräävät muutkin ihmiset, jotka eivät välttämättä ole tajunneet asian vakavuutta."
Miksi et itse osallistunut tänään ilmastolakkoon?
"Mä kysyin mun kavereilta, lähtisivätkö he sinne, mutta kukaan ei tullut. Mulla oli myös hammaslääkäri tänään.

"Paimion lukiosta osallistui perjantain ilmastolakkoon noin kolmekymmentä opiskelijaa.

Kirjoittaja: Laura Karppi