Pailukaste

Lukion ykkösten Pailukaste



Pailukaste on vuosittainen tapahtuma Paimion lukiossa. Siinä toisen vuoden opiskelijat kastavat uudet opiskelijat virallisesti pailulaisiksi. Tänä vuonna Pailukaste oli 14.9. torstaina, samaan aikaan abien tj100-juhlan kanssa.

Tapahtumaan kuuluvat joka vuosi lähes samat rituaalit: jätesäkkien ja sukkahousujen jako vaatteiden ja hiusten suojaamiseksi, kasvojen maalaus, jauhosade, kakkosten ja abien palvonta sekä tietysti apulaisrehtori Juhkin taistelurinki. Mukaan kuuluu myös leikkejä ja tanssia. Sääntönä on kuitenkin, että kaikki saavat osallistua, mutta mitään ei ole pakko tehdä, jos ei halua.

Kuvassa kakkoset jakavat sukkahousuja ja jätesäkkejä ykkösille. Myös kasvomaaleja käytettiin. 

Myös kuvassa olevalla Kalle Knuutilalla oli hauskaa. 

Kuvassa näkyy jauhosade, jolta ykköset eivät voineet välttyä.

Ykköset piiri-istunnassa.

Kastepäivää ei ilmoiteta ensimmäisen vuoden opiskelijoille, ja tarkan hetken tietävät etukäteen vain muutamat toisen vuoden opiskelijat. Tänä vuonna merkkinä kakkosille mennä "asemiinsa" oli kuulutus teemaopinnoista.

Abitkin saivat ykköset leikkimielisesti polvistumaan ja palvomaan heitä.

Haastattelemamme vaihto-oppilas Korn oli tapahtumasta hieman ihmeissään. Hänelle kuitenkin selitettiin tapahtuman alussa, mistä on kyse ja mitkä ovat niin sanotut säännöt. Etenkin vararehtorin kanssa
painiminen hämmensi häntä.

Kuvassa Juha-Matti "Juhki" Salmela ja Aleksi Seppä painimassa.

Ykköset saivat tanssia ja leikkiä yhdessä.

Haastattelimme myös muutamaa “kastettua” oppilasta, ja mielipide tapahtumasta oli positiivinen, ja heillä oli hauskaa. Myös omaa panosta lupailtiin ensi vuodeksi, jolloin he ovat vastuussa kaasteen järjestämisestä.

Teksti: Elina Siipola ja Sanni Lähde
Kuvat: Susanna Kirves

VIERAILU KUNNALLISLEHTEEN

---

Maanantaina 28.9.2017

Lehtityön kurssilla kirjoitetaan juttuja lukion omaan Pailu-nettilehteen, toimitaan yhteistyössä Kunnallislehden kanssa ja tutustutaan lehtityöskentelyssä vaadittaviin taitoihin: erilaisten lehtitekstityyppien hallintaan, valokuvaukseen ja taittoon.

   Heti kurssin alkuun menimme

  tutustumaan Kunnallislehden

  toimistoon ja saimme sieltä

  paljon tietoa toimittajan työstä,

  kouluttautumisesta, itse lehden

  sisällön kokoamisesta ja uutisen

  ja henkilöhaastattelun rakenteesta.

             Kuvassa etualalla toimittaja Ina Virtanen  ja taka-alalla  freelancer-toimittaja Jaana Pakarinen

             näyttämässä, miten uutiset saadaan koottua selkeäksi ja helppolukuisiksi.

“Kunnallislehti saa usein tiedonlähteensä ulkopuolelta, avustajiltaan, sillä aina ei ole aikaa itse käydä paikan päällä haastattelemassa.”

“Kirjoitamme myös muihin lehtiin juttuja, kuten Turun Sanomiin!”

-Freelancer-toimittaja, Jaana Pakarinen    

Toimittajat kertoivat meille työnsä hyvistä ja huonoista puolista.

      Hyvät puolet: Ihmisten kanssa yhdessä toimiminen!  Henkilöhaastatteluissa

pääsee  itse kuulemaan mielenkiintoisia tarinoita ja oppimaan uutta.

        Huonot puolet: Tiukka aikataulu ja työ on stressaavaa.

       “Stressin ja kiireen vuoksi työtä ei saa ottaa liian vakavasti!

On myös ymmärrettävä että kaikkia juttuja ei ehdi hioa ja viimeistellä, vaan on luotettava siihen, että juttu on hyvä ja se kelpaa!

Joskus sattuu virheitä, mutta ne voidaan onneksi korjata seuraavan päivän lehdessä.”               

-Toimittaja, Ina Virtanen

“Toimittajan koulutusta tarjotaan joissakin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, tiedotusopin linjalla.  Tutkinnot mahdollistavat toimittajan työn lehdessä, radiossa ja televisiossa. Turun ammattikorkeakoulussa opiskelussa keskitytään journalismiin ja mainontaan. Etuna siinä yliopistossa opiskeluun verrattuna on käytännönläheisyys ja työharjoittelujaksot.”

-Toimittaja, Ina Virtanen

                               

Kuvassa Kunnallislehden toimittajat Jaana ja Ina näyttävät lehtityön kurssilaisille (takarivissä oleville) Lotalle , Susannalle, Elinalle ja Sannille ja kurssinvetäjälle äidinkielen opettajalle Jaanalle, miltä näyttää juuri valmistumassa oleva numero.

/ Kerttu Katava

Vanhojentanssit 2017

Paimion lukion 2. vuoden prinsessat ja heidän kavaljeerinsa tanssahtelivat taas tänä vuonna 16.-17.2. Tansseja tanssittiin kahtena päivänä. Tänä vuonna mukana oli myös Suomi-100 teema, joten tanssittiin myös vauhdikasta humppaa, mutta muuten mukana oli kaikki perinteiset tanssit joita on edellisinäkin vuosina tanssittu.
Muutamat tanssit voit katsoa alla olevista linkeistä!
Oma tanssi
Salty Dog Rag
Mignon

- Anni Nieminen

Paimion lukion alumnipäivä 5.1.2017

Kakkosvuoden opiskelijoille ja abeille tarjottiin hieno mahdollisuus tutustua yhden päivän aikana erilaisiin jatko-opinto mahdollisuuksiin. Koulullemme saapui edellisvuosien opiskelijoita, jotka esittelivät omia jatko-opintojaan sekä yliopistoissa, että ammattikorkeakouluissa. Opiskelijat saivat vapaasti valita, oman kiinnostuksensa mukaan, mitä esityksiä halusivat mennä katsomaan. Päivän aikana niitä ehti käydä katsomassa yhteensä kuusi. 

Esittelijät jakelivat esitystensä lomassa pieniä tuliaisia, kuten pinssejä tai karkkia. Rento ilmapiiri sai monet myös heittämään vitsejä puolin ja toisin. Opiskelupaikoista kerrottiin monipuolisesti ja kysymyksiin vastattiin ilahtuneina, myös sisäpiirin salaiset tiedot jaettiin. Opiskelijat saivat paljon uutta ja hyödyllistä tietoa, siitä suuri kiitos esittelijöille! 

Seuraavaksi esittelyssä muutamia kiinnostavia jatko-opinto paikkoja ja niiden parhaita puolia:

Aalto-yliopiston kauppatieteiden kandidaatti englannin kielellä antaa mahdollisuuden kansainväliseen uraan. Mikkelissä opiskelijoilla on myös suora oikeus jatkaa tutkinto loppuun maisteriksi. Opetus tapahtuu kokonaan englanniksi ja opettajina toimivat ympäri maailmaa opiskelijoita varten paikalle lennätetyt professorit. Mikkeli on suomessa edelläkävijä uudenlaisessa opetusmenetelmässään!

Turun yliopiston biotekniikan DI-koulutuksen opiskelijat kertovat pääsevänsä käsittelemään paljon erilaisia aineita ja tutkimaan niiden ominaisuuksia, sekä luomaan uutta. Pääaineeksi voi valita biotekniikan tai food developmentin. Jälkimmäisen puolelta nostetaankin heti esiin, kuinka on tärkeää, että pääsee itse vaikuttamaan omilla valinnoillaan terveyteensä, sekä ymmärtämään eri ruoka-aineiden vaikutukset ihmiskehoon. Mielenkiintoisten asioiden lisäksi opiskelua auttaa, että muut alan opiskelijat oppii tuntemaan helposti.

Kirjoittaja Annika Gerlander